sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Oijoi on taas kulunut tovi blogin päivityksestä. No mutta siihen on olemassa muutama oikein hyvä syy. Ensinnäkin Nemo sai pikkuveljen, meille muutti pikkuinen Zelmarian Jään Soturi, tuttavallisemmin Usko. Usko on malliltaan shetlanninlammaskoira eli ns. "minilassie". Aivan ihana rakkaus pakkaus, Nemokin on tykännyt pikkuveikastaan, nytkin painivat menemään ja Nemo vonkuu välillä kun Usko ei anna syödä rauhassa puruluuta :}



Uuden hassutassun lisäksi elämäni on pyörinyt viimeiset kaksi viikkoa töiden ja koulun parissa. Tuntui välillä oikeasti että pää hajoaa, aamulla kello seitsemään tai kahdeksaan töihin, töistä suoraan kouluun jota ennen täytyi kärvistellä tunnin matka espoosta vantaalle, koulussa sitten tehokasta työskentelyä ja lopulta joskus ilta yhdeksän aikaan olin taas kotona, mutta ehei tullut kuuloonkaan että olisin voinut rentoutua. Pikainen syöminen ja sitten koulutehtävien pariin. Oikeasti olin kuoleman väsynyt viime perjantaina, olin väsännyt viimeisiä tehtäviä johonkin puoli kahteen asti yöllä ja sitten piti vielä loppusilauksena pitää esitelmä luokan edessä. Tunsin itseni lähinnä idiootiksi siinä seistessäni ja yrittäessäni selittää jotain Ellen Thesleffin Kevät yö-teoksesta O___x Etenkin kun olin tehnyt maalauskollaasini päin pyllyä, mustaa väriä ei näemmä saanutkaan käyttää ja minähän olin sitä tunkenut muunmuassa hahmosiluetteihin. Lisäksi olin maalannut yhden teoksen ihan väärin, käsitin tehtävän annon "valkoiset" siten että työhön pitää jättää paljon valkoista, mutta työstä näemmä pitikin tehdä kauttaaltaan sellainen pastellinsävy-tyylinen hempeä teos. En vaan osaa ;_______; Ja nyt ärsyttää jos en saa hyvää arvosanaa, etenkin kun yritin tehdä parhaani ja uhrasin paljon yöuntani töille.

Mitäs vielä. Äiti kävi viime viikonloppuna Jannen kanssa. Hiskikin oli toki mukana josta Nemo taas ei oikein ilahtunut. Ei meinaa enää veljesrakkaus kukoistaa :< Vaikka kyllä pojat taas loppuajasta alkoivat tulla toimeen keskenään, ei enää tarvinut repiä niitä irti toistensa kurkuista. Lauantaina käytiin sitten shoppailemassa ja poikettiin Pian luona. Käytiin yhdessä lenkillä koirien kanssa (Pialla on kuusi koiraa) ja sitten päästiin ihastelemaan Pian koiran Helmin pikkuisia 4vk vanhoja pentuja! Ai että olivatko pieniä, pehmeitä ja suloisia, ai että olivatko?







Sunnuntaina sitten haettiin tuo meidän oma pallo, joten kauaa ei tarvinnut koirakuumeesta kärsiä <3 Voi Usko parkaa vaan kun mamma täällä miettii jo kaikkea mahdollista sen pään menoksi. Uskostahan tulee agilitykoira ja sitten siitä tulee rauniokoira eli etsitään metsistä ja raunioista kadonneita ihmisiä ja lemmikkieläimiä. Sitten me voitais kokeilla flyballia ja koiratanssia, olen jo miettinyt kappaleita valmiiksi jajaja... Ihihii <3

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Täällä sitä taas näpytellään iltavuorossa.

Viikonloppu sitten oli ja meni taas, aina ne vilahtaa ohi kamalan nopeasti. Käytiin lauantaina Lotan kanssa itsepalvelu kirpparilla, meni sitten sekin neitsyys. Paikka oli iso ja siellä oli todella paljon ihmisiä O__o; Joillakin oli kunnon kiskurihinnat, jostain nukkavierusta paidasta saatettiin röyhkeästi pyydellä neljääkymmentä euroakin. Sitten taas oli näitä jotka olivat tajunneet kirpputorin idean ja tavaraa sitten lähtikin melko halvalla. Ostin tuolta seitsemän albumia Tokio Mew Mew-mangaa 11 eurolla, sitten ostin kolme paitaa, hintaa jokaisella 1-2 euroa, Nemolle puruluita ja yhden koiran lelun, seurapelin jolla oli kanssa hintaa 1 euro... Halvaksi siis tuli tuo reissu ja tavaraa kertyi ihan kiitettävä kassillinen :) Kirpparin jälkeen käytiin vielä hesessä syömässä, oli taas pakko ostaa dippi ranskalaisille, kauhea syöppöpallo >.<

Sunnuntaina oli sitten isänpäivä. Mentiin Pekan vanhempien luokse isänpäivä lounaalle. Ruoka oli kuten aina; todella hyvää :) Alkupalaksi oli tällä kertaa paistettuja katkarapuja chilin, valkosipulin ja patongin kera, sitten salaattia, pääruoaksi lihapataa jossa oli lihan lisäksi ainakin pekonia ja pata siis nautittiin keitettyjen porkkanoiden ja perunoiden kera, jälkiruoaksi oli sitten vielä pullaa ja vadelma-marenki(?) kakkua, nams! Onneksi Pekka on tullut isäänsä ja tykkää laitella ruokaa. Joka arkipäivä kotona odottelee lämmin ruoka, on se hyvä mies vaikka istuukin mielestäni liikaa koneella <3 Paikalla oli myös Pekan isoveli ja tämän avovaimo. Annalla oli hoidossa kaksi Polognese rotuista karvapalloa, tyttöjä molemmat joten arvannette varmaan että Nemo roikkui kokoajan tyttöjen perässä kiinni. Wiskey taas oli sitä mieltä että Musti ja Turre (hauskat nimet kahdelle valkoiselle sylikoiralle, eikös :D) ovat hänen naisiaan eli rähjäämistähän se pitkälti tahtoi olla, Nemokaan kun ei tajua vaikka tytöt kuinka ärjyisi, silti mennään ja kiljutaan sitten kun tulee selkään -.-

Voisin jaaritella enemmänkin, mutta pitänee ruveta laittelemaan paikkoja kuntoon. Perjantaina sitten treelle! \o/ Siitä sitten lisää myöhemmin.

torstai 5. marraskuuta 2009

Luntaluntaluntaa! Olin eilen ihan tohkeissani nähdessäni lumihiutaleita työpaikan valvontakameran ruudussa. Asiakas ei tosin ollut yhtä iloinen ja tänään saapuessani iltavuoroon työkaverini Emmi kirosi sitä kuinka oli lumen vuoksi saapunut jonkun 20 minuuttia myöhässä, pomolla sama juttu. No mutta minun ei tarvitse huolehtia auton lämmityksistä ja ikkunoiden raaputtelusta, voin täysin rinnoin nauttia lumisateesta <3

Käytiinkin sitten tänä aamuna Nemon kanssa kiertämässä reilun tunnin lenkki. Tie oli ihanan valkoinen ja vierustoilla olevat pellot ja heinikot taas hohtivat edelleen keltaisuuttaan. Harmi kun ei ollut kameraa mukana. Pitäisi varmaan ostaa sellainen pieni taskuun menevä kamera, tuota järkkäriä kun ei ikinä viitsi rontata mukaan lenkille.

tiistai 3. marraskuuta 2009

Viikonloppu oli ja meni. Todella nopeasti tuntuu kyllä aika kuluvan, lauantai aamuna ajattelin että tässähän on hyvin aikaa tehdä vaikka mitä valmiiksi, mutta kas kummaa yllättäen olikin jo sunnuntai ilta ja nukkumaan meno aika. Lyhyydestään huolimatta viikonloppu oli oikein mukava, lauantaina käytiin uuden kaverini Lotan ja tämän ex-miehekkeen (jonka nimen unohdin TAAS) luona. Lotalla oli aivan ylisuloisia marsuvauvoja ja oli isotkin kyllä söpöjä <3 Ihanasti viilettivät lattialla sellaisena letkana :} Pizzaakin oli tarjolla, oikeasti söin varmasti kaikista eniten pizzaa, mutku se oli PIZZAA ja todella hyvää. Drinkkejäkin saatiin, tarjolla oli ainakin mansikka margareta. Kivaa oli pikkupikku hiprakassa sitten pelailla Giljotiinia ja Buzz-tietovisaa. Hävisin Buzzissa melko ylivoimaisesti, mutta ei se haittaa, onhan se nyt aina tiedetty etten minä ole mikään yleissivistyksen ihmelapsi.. Enkä historian, enkä urheilun, enkä musiikin... Mutta minä osaan Leijonakuninkaan vuorosanat ulkoa! \o/

Illalla Pyro tuli vielä tuomaan meille kurpitsapiirakkaa joka oli yllättävän hyvää, vaikken normaalisti kurpitsasta välitäkään :) Pyrohan siis vietti Halloweenin sijaan Wickalaista Uutta vuotta johon kuului myöskin uhrirituaali metsässä. Ja ei, nyt ei siis puhuta söpöjen kissanpentujen uhraamisesta kivialttarilla vaan kurpitsansiemenien ripottelemisesta maahan. Uteliaisuudesta päätin lähteä mukaan rämpimään pimeään metsään, en kyllä oikein ymmärtänyt mitään, jotain kynttilää se poltteli, mumisi jotain ja heitti siemenet maahan. Pois tultaessa ihmettelin kun tieltä päin tuli valon kajoa. Poliisisedäthän ne siellä oli, ihmettelivät mitä porukka rämpii siihen aikaan metsässä. Onneksi oli Nemo hihnassa, olisi varmasti tullut ensimmäiset sakot innokkaan lunnin mennessä sanomaan moi! Varmasti se olisi nostanut myös koipea kivan tuoksuisia lahkeita vasten ;3

Sunnuntain aloitin löhöämällä sohvalla, juoden teetä ja katsoen The Trianglea. Puolilta päivin meinattiin lähteä kauppaan kun puhelin soi, hetken ihmettelin miksi Pia, eräs toinen lunnikoirien omistaja tästä läheltä soittaa, mutta sitten tajusin ja suusta sihahti ei perk... Niinpä niin, olin järjestänyt sunnuntaille lunnikoiratapaamisen klo 12. Vitsi että olen hyvä organisoimaan, järkkään itse tapaamisen ja sitten unohdan koko asian kunnes ruvetaan soittamaan perään että missä oot? Noh, onneksi asemalle ei ole pitkä matka joten pikaisesti vaatteet niskaan ja puoli juoksua paikalle. Loppujen lopuksi sujui kuitenkin mukavasti, tällä kertaa ei satanut vettäkään joten rauhassa saatiin samoilla koirien kanssa.


Namutäti (Kuva (c)Pirjo)

(Tekstin pätkä lisätty 5.11. lauantain ja sunnuntain väliin)